Kusiaiset

28 09 2008

Keskustelu lauantai-iltana Hämeentiellä.

Frendi: Me oltiin yks päivä Orionissa kattoo leffaa. Sit kesken leffan joku mies nousi ylös, käveli käytävälle ja kusi seinään.

Minä: Täh! Siis kusi sinne leffateatteriin?

Frendi: Joo-o.

Minä: Oliks siellä paljon ihmisiä?

Frendi: Se sali oli melkein täynnä. Ja tää tapahtu ku leffaa oli vaikka kuinka paljo jäljellä.

Minä: Mitä te teitte?

Frendi: No, ei mitään. Mua vaan huoletti mun laukun puolesta kun sen teatterin lattia vietti sieltä kusen suunnasta…

Minä: Uskomatonta. Mikä leffa se oli?

Frendi: Japanilainen. Se oli itse asiassa aika makee. Mut, hei, nyt mun täytyy mennä. Soitellaan!

Minä: Soitellaan! (jää pysäkille odottamaan sporaa)

Pysäkillä seisoskelee kaksi miestä, keski-ikäinen ja hänen hieman nuorempi kaverinsa. Keski-ikäinen mies rehentelee äkkipikaisuudellaan ja väkivaltaisuudellaan.

Mies: Appiukko sano, että kun vetelet äijiä maahan, niin kuse niiden suuhun. Se on siinä.

Minä ja muut sporanodottelijat katselemme kiusaantuneina muualle ja toivomme että olisimme jossain hyvin, hyvin kaukana.

Mainokset




Päivän sitaatit: Kauhajoki-analyysia

25 09 2008

Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla (25.9.) Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mika Aaltola rinnastaa koulusurmaajan itsemurhapommittajaan. Hän näkee Kauhajoen kaltaiset koulumurhat poliittisena väkivaltana. Niitä ja itsemurhaterrorismia yhdistävät ”rasismiin viittaava motiivi, yhteys laajempaan ideologisesti virittyneeseen verkostoon (tässä tapauksessa pääosin internetin välityksellä), tekijän ikä ja sukupuoli sekä tekotapa ja -paikka”. Kouluammuskelujen taustalta piirtyvä ideologia ei ehkä ole yhtä selkeä kuin varsinaisilla terroristijärjestöillä, mutta se on kuitenkin hahmotettavissa. ”Esteettisiä piirteitä (esimerkiksi visuaalisia mielikuvia, elokuvallisia elementtejä ja musiikkielämyksiä), historiallisen ihannoinnin kohteita (esimerkiksi Natsi-Saksa) ja darwinistisia, vahvemman oikeutta korostavia rasistisia asenteita.” Internet tarjoaa koulusurmien tapaiselle ilmiölle tehokkaan leviämiskanavan. Toisaalta Suomestakin voi löytyä tämäntyyppisiä ilmiöitä tukevia asenteita, kuten ampuma-asekulttuurin ihannointia. Jos surmat nähtäisiin verkostoituneen terrori- ja rikosjärjestön toimintana, voitaisiin niiden avustaminen ja ”taustajärjestöjen” toiminta kriminalisoida.

Aaltolan teksti on tervetullutta vaihtelua useimpiin kouluammuskelua koskeviin kommentteihin. Nuorten mielenterveyspalveluihin tarvitaan enemmän varoja: tämän pitäisi olla selvä juttu ilman hirveitä tapahtumiakin.  Ja joo, aselakeja pitää tiukentaa. Ihmisten murhaamiseen tarkoitettujen aseiden helppoa saatavuutta ei voi mitenkään puolustella metsästyskulttuurilla. Mutta kun Suomessa tapahtuu kaksi lähes identtistä, raakaa joukkomurhaa, jotka näyttävät kopioivan amerikkalaisia esikuvia, voidaan kysyä, onko taustalla jotain muutakin kuin yksittäisten internet-kahjojen väkivalta, tai ”laajennettu itsemurha”. Ideologiat tappavat. Eivät läheskään kaikki ideologiat, mutta sellaiset, jotka hyväksyvät väkivallan. Löytyykö suomalaisesta kulttuurista jotain sairaita aatteita tukevaa? Ehdottomasti -ainakin suomenkielisestä internetistä. Blogit ja keskustelufoorumit ovat täynnä hillitöntä vihaa, jota lietsotaan milloin mitäkin ihmisryhmää kohtaan.

Psykiatrian erikoislääkäri Olli Piirtola kirjoitti kirjoitti niin ikään hyvän kommentin Helsingin Sanomien mielipideosioon (25.9.). Hän kritisoi Kauhajoki-uutisointia: miksi murhaajien aseposeerauskuvia pitää julkaista? Piirtola kirjoittaa Jokelan ja Kauhajoen ammuskeluista: ”Yhteistä molemmille tapahtumille on ollut tietoinen julkisuushakuisuus. Julkisuus on palkinnut ja palkitsee edelleen sitä tavoitelleet toimijat -joskin toimijoiden kannalta vasta ”tuonpuoleisessa”. Kuten kaverini sanoi Jokelan jälkeen: murhaaja sai mitä halusikin, julkisuutta. Hän voitti. Piirtola ottaa esille nuorten jakautumisen menestyviin ja pahoinvoiviin. Kateus ja häpeä voivat ajaa nuoren tuhoamaan kadehtimansa ihmiset. ”Ihmismieli hakee tyydytystä mitä moninaisimmilla tavoilla -jopa malttamalla odottaa tyydytystä vasta tulevaisuudessa, jopa tuonpuoleisessa”. Tässä voisi mielestäni taas nähdä yhtymäkohdan itsemurhaterrorismiin. Marokkolaisia jihadisteja haastatellut journalisti kertoi, että monilla syrjäytyneillä, itsemurhaiskuista kiinnostuneilla nuorilla miehillä on hyvin lapsellinen käsitys tuonpuoleisesta: he uskovat saavansa siellä hienot autot ja muun materiaalisen hyvän mitä he eivät voi elämässä saavuttaa. Kouluammuskelijalle riittää postuumi, mainen ”kunnia”.

Oli totuus mikä tahansa, tällaisia tekoja on ulkopuolisten  käsittämättömän vaikea ymmärtää. Toivotan onnea niille, jotka yrittävät. Ehkä ensi kerralla merkit tunnistetaan ajoissa -ja otetaan vakavasti.

EDIT: Suojelupoliisin päällikkö Ilkka Salmi on sitä mieltä, että koulumurhat eivät ole terrorismia. En ole alan asiantuntija, mutta tiedän että terrorismin määritteleminen ei ole helppoa -kuten ei muidenkaan poliittisten käsitteiden. Mielestäni itsemurhapommittajia ja (itsemurha)kouluampujia voi verrata toisiinsa. Aaltola löysi kahden ilmiön taustalta useita yhteisiä nimittäjiä, joiden pohjalta koulumurhia voi hyvinkin tarkastella poliittisena tai ainakin ideologisena väkivaltana. Esimerkiksi rasistiset tai (sosiaali)darwinistiset ideat eivät synny tyhjiössä, vaan pohjaavat laajempaan, joskin hajanaiseen aatepohjaan. Näyttää siltä, että netin viharyhmät kehittelevät ja levittävät väkivaltaa ihannoivia aatteita ja antavat myös selvän mallin murhien toteuttamiselle. Sen sijaan en ole varma, voiko tällaista organisoimatonta nettiyhteisöä kutsua terroristijärjestöksi.

EDIT 11. 10. Olen miettinyt viime aikoina yhtä juttua. Puhutaanko koululaisille demokratiasta ja ihmisoikeuksista, ja niiden perusteista? Keskustelevatko nuoret koulussa siitä, mikä on hyvä yhteiskunta? Mitkä ovat itselle tärkeitä arvoja, entä kaverille? Miten yksilön elämänvalinnat ja yhteisössä toimiminen sovitetaan yhteen? Silloin kun minä olin koulussa näistä asioista puhuttiin hyvin vähän. Yhteiskuntaopin tunnilla ylä-asteella kerrottiin ylimalkaisesti siitä, miten valtio toimii. Lukion filosofiassa käsiteltiin etiikkaa ja moraalifilosofiaa ainoastaan valinnaisella kurssilla. Toivon, että nykynuoret saavat monipuolista, interaktiivista, pohdiskeluun rohkaisevaa opetusta liittyen demokratiaan, ihmisoikeuksiin, politiikkaan ja talouteen. Tämä on tärkeää myös nuorten poliittisen osallistumisen kannalta.

Toinen näkökulma: Sofi Oksanen kirjoittaa Metro-lehden kolumnissa suomalaisesta väkivallasta, joka tapahtuu suurelta osin kodeissa. Monet lapset saavat väkivallan mallin kotoa, ei videopeleistä tai internetin fasistisista ideologioista. En tiedä sopiiko tämä tismalleen koulumurhiin, riippuu siitä tulevatko tekijät ongelmakodeista. Mutta perhepiirissä nähty ja koettu väkivalta vaikuttaa moniin kasvaviin lapsiin, ja sitä kautta suomalaiseen kulttuuriin.





Päivän sitaatti: eväät ehkäisevät väkivaltaa

6 08 2008

Yliopisto-lehti (6/2008 ) haastatteli väkivallan tutkijoita. Suomalaiset väkivallanteot tehdään tyypillisesti humalassa, mutta murhaavaan juopumustilaan ei kuka tahansa päädy. Taustalla on usein kakkostyypin alkoholismi josta kärsii kymmenisen prosenttia kaikista alkoholisteista.

”Kakkostyypin alkoholistilla taipumusta aggressiivisuuteen tuo serotoniinitason mataluus ja uusien tulosten mukaan myös lihassokerin eli glykogeenin vähäisyys, Virkkunen kertoo. Kun tällaisilla ominaisuuksilla varustettu ihminen ryyppää syömättä koko illan ja jonottaa nälkäisenä ruokaa, viha leimahtaa helposti.

– Klassiset nakkikioskitappelut voivat selittyä lihassokerin vähäisyydellä. Säännöllinen syöminen todennäköisesti vähentäisi väkivallantekoja. Vanhan kansan viisautta saattoikin olla, että alkoholia saadakseen täytyi ostaa myös ruokaa. Sehän oli aiemmin ravintolakulttuurissamme jopa sääntönä.”

Toinen sitaatti jutusta Työttömyys, viina, kirves ja perhe:

”Väkivalta- ja henkirikostilastojen perusteella oma koti on suomalaisen miehen turvallisin paikka. Naiselle se on vaarallisin. Parisuhdeväkivaltaa esiintyy meillä 2-3 kertaa enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Noin 20 prosenttia suomalaisista naisista on kokenut parisuhteessaan väkivaltaa tai sen uhkaa.”

Hui. Väestöliitolla on Kotirauhaa-kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Sivuilta löytyy tietoa, vastauksia ja apua väkivallan uhreille ja tekijöille.