Jouluinen marinadi

22 12 2008

Sopii mm. lihan ja tofun kanssa.

1 rkl sinappia

2 rkl viinietikkaa

Sekoita nämä hyvin  yhteen esim. haarukalla.

Lisää (edelleen hyvin sekoittaen)

2 rkl sitruunamehua

3 rkl hunajaa

Lisää vähä vähältä sekoittaen

0,5 dl öljyä

Seuraavaksi

1 rkl kanelia

1 rkl pipakakkumaustetta

1 tl kardemummaa

1 tl sambal oelekia, tai vaihtoehtoisesti chiliä maun mukaan

suolaa maun mukaan

Laita marinadi purkkiin tai pussiin ja liha, tofu tms. vähintään tunniksi jääkaappiin marinoitumaan. Kypsennä pannulla tai uunissa, mieluiten miedolla lämmöllä koska hunaja saattaa takertua ja kärähtää. En silti malttanut jättää sitä pois, koska hunaja on namia!

Tämän tietää myös helsinkiläinen elektropopduo TV-OFF. ”It’s my honey, my honey, my super sticky icky icky sweet sweet…” Laulajattarella on ihanan energinen lavameininki.

Videon voi tsekata vaikka marinoitumista odotellessa. Ei ruokaa ilman kulttuuria, väitän (satavuotiaan Claude Levi-Straussin hengessä).





Elämää Mekongilla ja Etelämantereella

21 12 2008

Vautsi. Mekong-joen suistoalueelta Kaakkois-Aasiasta on löydetty kymmenen vuoden aikana 1068 uutta eläin- ja kasvilajia. World Wildlife Fund kutsuu paikkaa aarreaitaksi.

Aluetta tutkivat tiedemiehet kertovat uusia lajeja löytyvän keskimäärin kaksi viikossa. Useimmat on bongattu tutkimattomilta syrjäseuduilta mutta jotkut ovat löytyneet ihmisasutuksen keskeltä. Eräs tiedemies oli syömässä ulkoilmaravintolassa kun miljoonia vuosia sitten hävinneeksi luultu rotta vilisti vierestä. Kuvan vihreä käärme on niinikään ravintolassa bongattu, tällä kertaa Thaimaassa. (Alue on ilmeisesti luonnonystävien keidas, mutta vatsanpalvojien painajainen…)

rareanimal2

Kaunis, mutta vaarallinen. Desmoxytes purpurosea -tuhatjalkainen tuottaa syanidia.

snake

Trimeresurus gumprechti, Thaimaasta löydetty kääärme.

rareanimal4

Tämän rotan (Laonastes aenigmamus) luultiin kuolleen sukupuuttoon 11 miljoonaa vuotta sitten.

rareanimal7

Aeschynanthus mendumiae - kasvi löytyi Laosista.

Eläintieteilijät hehkuttavat, kuinka poikkeuksellista tällainen uusien lajien paljous on, kuinka he luulivat tällaisten löytöjen kuuluvan historiaan, Charles Darwinin aikoihin. WWF julkaisi aiheesta raportin, koska alueen biodiversitettiä uhkaavat monet asiat – voimakas teollistuminen, luonnonkatastrofit, ympäristönmuutos ja poliittiset epävakaudet. Burman sotilasjuntta ei välitä ympäristöstä, eihän se välitä ihmisoikeuksistakaan.  Myös paikallinen kulttuuri uhkaa harvinaisia lajeja: ihmiset syövät mielellään erikoisia eläimiä.

Toinen paikka jonka biodiversiteetti on päässyt tässä kuussa uutisiin on yllättäen Etelämanner. Sen edustalla sijaitsevilla Etelä-Orkneyn saarilla ja ympäröivillä vesialueilla on tavattu 1200 maa- ja merieläinlajia, linnut ja äyriäiset mukaan laskettuina. Eliökannan kartoitus on ensimmäinen lajissaaan, ja sen suorittivat British Antarctic Survey ja Hampurin yliopisto. Lajeja on vähemmän kuin Kanarialla tai Hawaijilla mutta enemmän kuin lajirikkaudestaan tunnetuilla Galapagos-saarilla. Toisaalta suuri osa Galapagoksen lajeista on endeemisiä, vain saarilla esiintyviä. Niiden tutkiminen inspiroi edellämainittua Charles Darwinia kehittämään teorian lajien synnystä, evoluutiosta. Orkneyn saarten lajeista viisi on ennestään tuntemattomia.

Lajien paljous yllätti tutkijat. Kuka olisi uskonut, että Eteläisellä jäämerellä vipeltää näin laaja elukkavalikoima?

crabeater_seals

Krillihylkeitä kylmissä vesissä.

Uutisissa myös meduusojen maailmanvalloitus ja muinaiset hobitit. Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.





Kirjojen järjestelyä

15 12 2008

Idea on Nina Katchadourianilta.

kirjoja-007

kirjoja-009

kirjoja-032

kirjoja-040

kirjoja-0421





Ihmisoikeuksien julistus 60 vuotta

10 12 2008

Kerrankin tapahtui jotain hyvää. YK:n kolmannessa yleiskokouksessa 10.12. 1948 hyväksyttiin julistus, jonka viesti oli yksinkertainen, tuttu, ja silti radikaali: ” Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.”

Kolme vuotta toisen maailmansodan kauhujen, holokaustin ja Hiroshiman atomipommin jälkeen kansainvälinen yhteisö uskalsi tavoitella taivaita. Ei avaruutta, ei täydellistä maailmaa, vaan jotain paljon parempaa. Sitä mikä ihmiskunnalla jo on, mutta kaikille.

Nykyään ihmisoikeuksien julistus on käännetty 369 kielelle. Sillä ei ole koskaan ollut sopimuksen sitovuutta. Mutta julistuksena se on ehkä nykymaailman vaikutusvaltaisin, perusteksti jonka pohjalta on hahmoteltu myöhempiä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Se on tarjonnut heikoille mahdollisuuden puolustautua vahvempien sortoa vastaan, vedota oikeuksiin jotka jokaisella on silkan ihmisyytensä nojalla.

Ihmisoikeuksien julistuksen teksti on yhä valitettavan kaukana tämän maailman todellisuudesta. Sortoa tapahtuu jatkuvasti, kaikkialla. Mutta jokin on muuttunut. Kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö on kehittynyt valtavasti ja ihmisoikeuksia puolustavia kansalaisjärjestöjä on syntynyt jokaiseen maahan. Harva päättäjä kyseenalaistaa tasa-arvon vaikka ei sitä käytännössä kunnioittaisi. Ihmisoikeudet otetaan vakavammin kuin ennen ja sortajat joutuvat puolustelemaan tekojaan. Arvostelijatkin yrittävät yleensä tuoda esiin vaihtoehtoisia näkemyksiä oikeuksista, ei torjua koko ihmisoikeusajattelua.

Joulukuun 10. päivänä vietetään ihmisoikeuksien päivää. Tulkoon niitä 364 lisää.

Ps. Ihmisoikeuksia turvaava kehitys YK:ssa voi myös ottaa takapakkia, kuten Toimittajat ilman rajoja pelkää. Kirjoitin  aiheesta jo aikaisemmin.


IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS

1. artikla.

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

2. artikla.

Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.

Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.

3. artikla.

Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

4. artikla.

Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.

5. artikla.

Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.

6. artikla.

Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä.

7. artikla.

Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.

8. artikla.

Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.

9. artikla.

Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon.

10. artikla.

Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.

11. artikla.

  1. Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.
  2. Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.

12. artikla.

Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.

13. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä.
  2. Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.

14. artikla.

  1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa.
  2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.

15. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen.
  2. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen.

16. artikla.

  1. Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen.
  2. Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta.
  3. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.

17. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa.
  2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.

18. artikla.

Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.

19. artikla.

Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.

20. artikla.

  1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen.
  2. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.

21. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä.
  2. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin.
  3. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.

22. artikla.

Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.

23. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan.
  2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä.
  3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
  4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.

24. artikla.

Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.

25. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
  2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.

26. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan.
  2. Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen ke-hittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi.
  3. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu.

27. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.
  2. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

28. artikla.

Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.

29. artikla.

  1. Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.
  2. Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa.
  3. Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.

30. artikla.

Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.

Ihmisoikeusjärjestö Witnessin video.

En osaa vastata videon kysymykseen. Luin aikoinani Amnestyn ja Human Rights Watchin laajoja raportteja. Surullista ja järkyttävää kamaa, mitä muuta voisin sanoa? Mutta silmäni eivät avautuneet siinä määrin, että olisin ryhtynyt laajamittaiseen työhön ihmisoikeuksien hyväksi. Lähetän joskus valmiita vetoomuksia, siinä kaikki.





Lex Nokia – hämärää meininkiä

7 12 2008

Lex Nokiaksi kutsuttu lakiesitys saattaa murentaa Suomen perustuslakiin kirjattua yksityiselämän suojaa, tarkemmin sanottuna viestin salaisuutta. Hyvää itsenäisyyspäivää!

Oikeusoppineiden mielestä kyseinen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muutoksesta rikkoo Suomen perustuslakia, ja oikeuskanslerikin epäilee sitä. Helsingin Sanomat kysyi lukijoiltaan hyväksyvätkö nämä Lex Nokian. 82 prosenttia vastasi EI. Erityisen ongelmallisena pidetään sitä, että lainmuutos antaisi yrityksille suuremmat valtaoikeudet kuin poliisille. Kansanedustaja Jyrki Kasvi tuo blogissaan esille epäkohdan:

”Oikeusvaltion periaatteisiin ei vaan yksinkertaisesti sovi, että asianosaiselle osapuolelle annetaan oikeus päättää esitutkinnan aloittamisesta – ja oikeus suorittaa kyseinen esitutkinta.” Kasvi kysyy, eikö olisi parempi laajentaa poliisin toimintaoikeuksia?

Yritysvakoilu on todella ikävä asia. Mutta estäisikö työnantajan oikeus tutkia alaistensa sähköpostien tunnistetietoja yrityssalaisuuksia leviämästä eteenpäin? Tietokoneen lokitietojakin voidaan tutkia ja paljastaa kopiointi muistitikulle, mutta entä jos on tapana viedä työpaikan kannettava kotiin?  Salaisuuksiahan voi silloin vilauttaa kenelle vaan. Ja luulisi kunnon teollisuusvakoojien suosivan henkilökohtaisia tapaamisia. Entä ulkopuoliset sähköpostipalvelut, hotmailit  ja gmailit?  MicroPC-netin Kimmo Rouskun mukaan näiden kautta lähetettyjen sähköpostien tunnistetietoja ei saa selvittää.

Siteeraan työ- ja tasa-arvovaliokunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle jättämää eriävää mielipidettä.

”Esimerkiksi työnantajan sähköpostijärjestelmän käyttö yrityssalaisuuden vuotamiskanavana olisi sama, kuin jos naamioitunut pankkiryöstäjä ryöstäisi pankin ja kävelisi tekonsa jälkeen seuraavalle kassalle ja tallettaisi saaliinsa omalle tililleen.”

Lakiuudistus siis haittaisi vain dumeloimpien yritysvakoojien toimintaa, ja sitä lobbaavan Nokian pitäisi tietää tämä. On myös epäselvää, voiko tunnistetietojen avulla todistaa mitään oikeuden edessä.

Lex Nokia laajentaisi kaikkien yhteisötilaajien valtuuksia – siis myös esimerkiksi kirjastojen ja oppilaitosten mahdollisuuksia selvittää verkkonsa väärinkäytöksiä. Yhteisötilaaja joutuu ilmoittamaan tietosuojavaltuutetulle tunnistamistietojen käsittelyn aloittamisesta, ja toimittamaan tälle myös vuosiraportin. Lisäksi asiasta on ilmoitettava väärinkäytösepäilyn kohteelle tai hänen asiamiehelleen. Näin maallikon silmin ainakin esityksen pykälän 13 d mainitsema manuaalisen hakutoiminnon käyttö näyttäisi aika laveasti määriteltyltä -olisiko yhteisötilaajalla mahdollisuus ulottaa valvontaa perustellun väärinkäyttöepäilyn ulkopuolelle?

Electronic Frontier Finland (Effi) kirjoittaa sivuillaan:

”Seuraava konkreettinen skenaario voisi antaa jotain kuvaa lain mahdollisuuksista: Lukio X:stä on alettu julkaisemaan YouTubessa anonyymejä videoita, joissa kritisoidaan koulun opetuksen laatua ja opettajien huonoa henkeä. Rehtori on huolissaan tilanteesta, koska koulun maineen lasku voisi pudottaa oppilasmääriä ja aiheuttaa näin merkittävää haittaa sen toiminnalle. Hän päättää selvittää, kuka oppilas on videoiden julkaisemisen takana ja käynnistää tätä varten teknisen seurannan. Perusteena on koulun langattoman lähiverkon käyttöehdot, jotka kieltävät tekijänoikeuden alaisen materiaalin (tässä tapauksessa esimerkiksi videoiden taustamusiikin) postittamisen.

Verkkologista löytyykin nopeasti yhteydenotto YouTubeen, jonka jälkeen manuaalisen selvityksen kautta rehtori saa selville opiskelijan henkilöllisyyden. Tämä kaikki tapahtuu koko ajan täysin lain pykäliä seuraten.”

Yhteisötilaajien valvonnan keskittäminen tietosuojavaltuutetun vastuulle voi myös olla ongelmallista. Riittävätkö resurssit, ja kuka valvoo valvojaa?

Vielä ikävämpää on se, että Effin avoimeen kirjeeseen vastannut viestintäministeri Suvi Lindén näyttää pitävän taloyhtiön verkon luvattoman käytön epäilyä asiana, jota kyseinen taloyhtiö voisi omin päin lähteä tutkimaan, viestisalaisuutta rikkoen.

Huh huh.





Itsenäisyyspäivä 1967: asunnottomien alkoholistien juhla

6 12 2008

Ylen Elävä arkisto on mainio asia. Tsekatkaa tämä video Marraskuun liikkeen ja taiteilijayhdistys Kiilan järjestämästä asunnottomien alkoholistien itsenäisyyspäivän juhlasta vuodelta 1967.

Nya Pressen kirjoitti tilaisuudesta 7.12.1967 otsikolla Också 400 hemlösa firade 6 december. Med öl och korv! Asunnoton alkoholisti Birger Eriksson kertoi:

”Det var lite kallt här en natt, säger han. Jag sov med kaverin i en järnvägsvagn på Skatan. Det är liksom varmare om man är två, vi hade bara en palsa. Jag frös som fan, kaverin var kall och värmade int just. På moron kom en tredje kaveri med lite tenu för att bjuda. Då hoksa jag varför kaverin int värmde. Han var dö.”

Kaverin kohtalo oli valitettavan yleinen. Itsenäisyyspäivää edeltävinä viikkoina 44 asunnotonta oli menehtynyt  Helsingin kaduille, pakkasiin ja halpaan korvikealkoholiin, liekkiviinaan. Vastaperustettu Marraskuun liike ajoi poikkeavien ihmisten oikeuksia ja inhimillisempää kontrollipolitiikkaa. Itsenäisyyspäivän juhla oli todellinen menestys, jopa lähes 500 asunnotonta saapui maistelemaan olutta ja makkaraa. Lehdet ja televisio innostuivat esittelemään ”rantojen miesten” kuvia Linnan pukuloiston rinnalla, mikä suututti osan yleisöstä.

Katastrofaalinen tilanne johti vaatimattoman ”Liekkihotellin” avaamiseen kodittomien miesten hätämajoitukseksi. Liekkihotellin rakennuksesta tuli myöhemmin elävälle musiikille omistettu Lepakkoluola. Siellä minäkin koin kultaisella 1990-luvulla vaikka mitä.





Tonnikalan aika

2 12 2008

Ennustukset kertovat, että kun pörssikurssit matelevat pohjalukemissa ja 37 000 suomalaista saa kutsun YT-neuvotteluihin, niin Tonnikalan aika on ovella. Kuten hippiliike, scientologia ja neokonservatismi, on tämäkin villitys lähtöisin Yhdysvalloista.  Thomas Friedman kirjoittaa New York Timesin kolumnissaan katselevansa nuoria asiakkaita ravintoloissa ja vaivoin vastustavansa kiusausta mennä näiden tuntemattomien luo ja pyytää heitä säästämään rahojaan. ”Sinun pitäisi olla kotona syömässä tonnikalaa”, Friedman haluaisi sanoa ja selventää: ”Finanssikriisi ei ole lähelläkään loppuaan, joten ole hyvä, pakkaa tuo pihvi mukaasi ja mene kotiin”.

Tonnikalan aikaan ei syödä sitä tonnikalaa jota japanilaiset kutsuvat maguroksi, vaan sitä jota saa hiutaleina purkista. Jonka haju tuo mieleen kissanruoan.

Tonnikalasta voi valmistaa kaikenlaisia perusherkkuja, mutta tällä kertaa haluan jakaa kanssanne belgialaiselta muurarilta oppimani eksoottisen reseptin.

Persikkatonnikala (tuttujen kesken Perston)

tonnikalahiutaleita

säilykepersikoita

majoneesia (käytin itsetehtyä versiota, jossa yksi keltuainen, viinietikkaa, sinappia, öljyä ja ranskankermaa)

Mausteita jos tarpeen. Laitoin itse hiukan chiliä, paprikaa ja tomaattipyrettä.

Sekoita tonnikala, majoneesi ja mausteet. Täytä persikanpuolikkaat seoksella

perston

Myyrä kastelee perstoneita.

Kuvassa toinenkin nautiskelijoiden mielipiteitä jakava herkku, aurajuustokeitto. Löysin reseptin täältä. Aurajuustokeitto on melko edullista, koska täyttävästä keitosta riittää kavereillekin.