Lamakauden trendit

25 10 2008

Taas se tulee, taantuma. Ellei jopa lama. Me 90-luvun teinit tervehdimme hiipuvaa kasvukäyrää kuin vanhaa tuttua. Herkin nuoruutemme osui nimittäin edelliseen lama-aikaan.

Muistan kun kaikilla oli Levikset. Ja sitten hups, ei ollutkaan. Merkit menettivät merkityksensä laman myötä. Tuli Nirvana ja resuinen grunge-muoti jonka jälkimainingit tuntuivat Suomessa vielä kauan Cobainin itsemurhan jälkeen. Minun ysärinuoruuteni oli europoppia, uuspunkkia, brittipoppia, hip-ja triphoppia. Räikeitä fledoja, rastoja ja pelkkiä takkuja. Liehuvia lahkeita ja valtavia hihoja joihin sai kaupassa kätevästi tungettua meikit joihin ei ollut varaa. Ja kaljat joihin ei ollut ikää. Siihen aikaa minulla oli kukkakepin muodot mistä oli etua kirpparilta ostettuihin retrokuteisiin ahtautuessa. Kotona ei ollut välillä edes jugurttia koska se oli mukamas liian kallista.

En voi valittaa, sillä keskiluokkaiset vanhempani kävivät töissä koko 90-luvun ajan. Ajoittaiset ongelmat taisivat liittyä asuntolainan maksuun ja työttömyyden uhkaan. Äiti sai elämäntyöstään fudut vasta viime vuonna, pari vuotta ennen eläkeikää. Koska samat työt samalle puljulle ovat riittäneet freelancerina (tosin eduitta ja pienemmällä palkalla), ei äiti pelkää uutta lamaa. Minä pelkään. Suomalaislehtien mukaan maamme tulee selviytymään vähin vaurioin, mutta uskoisiko tuota? Kaksi sopimaani työrupeamaa peruuntui juuri yritysten ”sisäisten syiden” vuoksi. Olen aina ajatellut, että voin karata ulkomaille jos Suomesta ei löydy töitä, mutta nyt koko ulkomaailmalla menee huonosti. Tattis globalisaatio.

Lamateinien luovan muodin tappoi lopulta nousukausi, H&M:n rantautuminen Suomeen, sekä aikuistuminen. Nykynuoret näyttävät luonnollisesti täysin erilaisilta, on goottilolitoja ja bling bling-kundeja. Käykääpä joskus hintavertailemassa goottikaupassa ja miettikää kuinka suuri viikkoraha korsettikersoilla mahtaakaan olla. Minä pukeudun yhä kirpparikuteisiin, mikä on kyllä ihan oma vikani. Mitäs opiskelen vielä tässä iässä. Ja vastustan holtitonta kulutuskulttuuria. Kelvollisia vaatteita saa käytettynäkin, todistelen mummon tavoin.

Trendisetterit ja fashionistat julistavat, että taantuman tyyli tarkoittaa 1930-luvun lamaa, harmaita vaatteita, maskuliinisyyttä ja feminiinisyyttä. Eli Gatsbya ja Daisya pettyneelle pörssisankarille, mummon ja papan tyyliä peruskimmalle ja -kundille. Pöh. Ankeina aikoina pitäisi käyttää reippaita, kirkkaita värejä ja kokeilevia vaatteita. Värit piristävät. Joskus ne myös naurattavat, ja nauru auttaa selviytymään. Tulotason laskiessa ei ihmisiltä enää vaadita konservatiivisen tyylikästä urapukeutumista -varsinkaan jos työt loppuvat. Uffin alennusmyynnistä ostettuja persoonallisia kuteita voi yhdistellä mielensä mukaan, kokeilla kaikkea jännää.

Kaveri arveli, että lama tekisi Suomelle vain hyvää. Kerskakulutus laskisi , ja tätä kautta myös energiankulutus. Päästöt ja jätteet vähenisivät. Nykyihmisten on kuitenkin todella vaikea olla kuluttamatta. Identiteettimme rakentuu, ikävä kyllä, sille mitä ostamme ja jätämme ostamatta. Tämä pätee myös köyhäilijöihin ja ekoilijoihin. Halpismerkeilläkin jää persoonallista pelivaraa. Ostoboikotit ja -tempaukset Porkkanamafian tyyliin vain vahvistavat kulutuskulttuuria.

Mikä on IN vuonna 2009? Jos lama oikeasti kolahtaa, niin ehkä seuraavat.

IN: Keskikalja ja muut halvat, passivoivat päihteet. OUT: Konjakki ja kokkeli.

IN: Karl Marx. Kysykää vaikka George W. Bushilta, aikamme suurimmalta sosialisoijalta. OUT: Milton Friedman, fiktion puolella Ayn Rand. Ainoa Friedman joka tulee jotenkin kuuloon on Thomas L, ja hänenkin ”kultainen pakkopaitansa” näyttää nykyään aika ruosteiselta.

IN: Metsäbileet, talonvaltaus. Myös baarien häppärit, jos sellaisia enää järjestetään, ja edulliset Sedulat. OUT: ”Kyllä jengi on valmis pulittamaan nähdäkseen tasokkaita ulkomaisia dj-vieraita”.

IN: Hippeily kotimaassa. ”Lentäminen tuhoaa ilmaston! Liftataan Saimaalle bongaamaan norppia.” OUT: Hippeily Goalla.

IN: Nuukailu, joka naamioidaan ovelasti vihreäksi elämäntavaksi. OUT: Tavarafetisismi. Jos muotipornolla ratsastava Sinkkuelämää-leffa saa jatko-osan, niin manolomuijille käy siinä kurjasti. Carrie tekee huonoja sijoituspäätöksiä ja päätyy katuojaan, lenkkarit jalassa.

IN: Keskikaljabaarin söpö plokkari, oma käsi, mielikuvitus. OUT: Seksiloma Thaimaassa.

IN: Downshifting, kotivanhemmuus, järjestötoiminta. OUT: Palkkatyö. NYYH!

IN: Kalastaminen. ”Kun nyt kerrankin on aikaa”. OUT: Suurriistan metsästys, ampumaradat.

IN: Riisi, makarooni, peruna. OUT: Kaukomaiden hedelmät, entrecoté, karppaus, GI, maku.

Kurjuus, mielisairaus, väkivalta ja itsemurhat -nuo modernin maailmanlopun neljä ratsastajaa – kuuluvat niin ikään lama-aikaan. Mutta ne eivät ole ikinä IN.


Toiminnot

Information

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




%d bloggers like this: