Lost ja Heroes: sankareita monelta mantereelta

11 09 2007

 

 

yatta Heroes-sarjan tähti Masi Oka puhui International Herald Tribunen haastattelussa amerikkalaisten tv-sarjojen aasialaisista hahmoista. Okan mukaan LOSTin korealaiset Jin ja Sun raivasivat tietä muille aasialaisille. Oka itse esittää supersankareista kertovassa Heroes-sarjassa japanilaista Hiroa, joka matkustaa ajatuksen voimalla Tokiosta New Yorkiin. Hiron hahmo näyttää kääntävän stereotypiat voitokseen. Hän on kuin innokkaan japanilaisturistin karikatyyri huutaessaan sarjan pilottijaksossa peittelemättömän iloisesti: Yatta! (Tein sen!) Hello, New Yook!” Taidan tehdä saman, kun pääsen New Yorkiin…

Uutta lienee sekin, että Heroesin ja Lostin aasialaiset eivät puhu englantia, ainakaan aluksi. Onko tarkoitus totuttaa amerikkalaiset katsojat lukemaan tekstityksiä?

Lostin Daniel Dae Kim kertoi eräässä haastattelussa harkinneensa Jinin roolista kieltäytymistä, koska pilottijakson korealaispariskunnan kuvaus näytti vahvistavan negatiivisia strereotypioita. Jin komensi arkaa vaimoaan Sunia machon elkein. Kim pelkäsi, että häntä kysyttäisiin: ”kuinka epätoivoinen oikein olit ottaessasi rooliin?” Sarjan edetessä Jinin ja Sunin parisuhteen dynamiikka kuitenkin muuttui: kävi ilmi, että Sun osasi englantia ja oli luultua neuvokkaampi. Katsojat oppivat, että Jin rakasti vaimoaan syvästi. Lostin kolmoskaudella pari on päässyt vaikeuksiensa yli, ja he sijoittuivat taannoisessa USA:n tv-äänestyksessä ”pari, jota rakastat” -kategorian kolmansiksi

Heroes ja Lost ovat ensemble-sarjoja: pääosassa on ryhmä, ei yksittäinen sankari. Ei-amerikkalaisten hahmojen mukaan ottaminen ei siis ole samanlainen riski kuin se olisi pienemmän henkilökaartin tv-sarjassa. Jos parisuhdekomedian toinen päähenkilö on kotoisin Yhdysvaltojen ulkopuolelta, niin vitseillä on tapana pyöriä kulttuuristen strereotypioiden ympärillä, aina kyllästymiseen asti. Lostin ja Heroesin sankarit päätyvät sattuman kautta yhteen. Lost alkaa lento-onnettomuudella, jonka jälkeen tuntemattomat ihmiset joutuvat luottamaan toisiinsa selviytyäkseen salaperäisellä saarella. Pian selviää, että kuka tahansa voi olla vihollinen. Heroesin päähenkilöt kerääntyvät yhteen estääkseen New Yorkia – ja koko maailmaa – uhkaavaa katastrofia toteutumasta. Lento-onnettomuus ja New Yorkin tuho, kuulostaako tutulta? No, aina Star Trekista lähtien on televisiossa käsitelty ajankohtaisia tapahtumia scifin kautta. Lostin tekijöiden mukaan selviytyjien joukko on mikroversio ihmiskunnasta: olemme kaikki samassa liemessä. Mutta suurin osa porukasta on kuitenkin amerikkalaisia, ja lähes kaikki perusjäppistä huomattavasti paremman näköisiä.

Heroesissa on myös intialainen Mohinder ja Lostissa nigerialainen Mr. Eko sekä irakilainen Sayid. Jälkimmäinen on poikkeuksellisen mielenkiintoinen hahmo. Sayid taisteli Saddamin joukoissa Persianlahden sodassa ja joutui amerikkalaisten vangiksi. Hän oppi hankkimaan tietoja kiduttamalla. Seuraavien kuuden vuoden aikana tein asioita, jotka haluaisin pyyhkiä mielestäni”, Sayid tunnustaa. Sayid on luvannut itselleen, ettei koskaan enää kiduta ketään, mutta on ehtinytjo rikkoa lupauksensa pariin kertaan. Kidutuskohtaukset ovat lempisarjani moraalisesti epäilyttävimpiä kohtia. Kidutetut kuitenkin kieltäytyvät paljastamasta tietojaan. Tämän voisi siis tulkita niin, että väkivallasta ei loppupeleissä ole hyötyä. Tai näin ainakin haluaisin itse kohtaukset tulkita.

Sayid on kuitenkin paljon muutakin kuin kiduttaja. Häntä esittävä britti Naveen Andrews, kertoi haastattelussa saaneensa Arabiliitosta positiivista palautetta. Sayid on kuulemma ensimmäinen laatuaan, ”romanttinen sankari, jolla on suhteita paitsi arabinaisiin myös valkoisiin naisiin, mitä ei yleensä suvaita Hollywoodissa”. Haluaisin tietää, kuka Arabiliitossa lähettää postia tv-tähdille. Sayid on synkästä menneisyydestään huolimatta, tai ehkä osittain sen vuoksi, yksi Lostin suosituimpia hahmoja. Hän on kokenut sotilas ja  uskollinen ystävä, joka on valmis vaarantamaan oman henkensä muita suojellakseen.

Yhdysvaltalaiset suuren budjetin tv-sarjat on suunniteltu oman maan katsojakantaa silmällä pitäen, mutta niitä seurataan ympäri maailmaa. Aasialaiset henkilöt lienevät merkki siitä, että yhdysvaltalaiset haluavat kurkistaa omien rajojensa ulkopuolella. Sayidin hahmon kautta katsojat pystyvät käsittelemään viime vuosien yhdysvaltalaisen ulkopolitiikan vaikeimpia asioita, sotaa ja kidutusta.

Muslimien kuvaaminen yksiulotteisesti terroristeina näyttää olevan yhä vaikeampaa. Poikkeuksiakin löytyy. Katsoin pari vuotta sitten joitakin jaksoja sarjasta 24. Minusta ei tullut sarjan ystävää, koska inhosin tapaa, jolla turkkilainen perhe oli kuvattu. Turkkilaiset suunnittelivat terrori-iskuja ja olivat valmiita uhraamaan jopa lapsensa saavuttaakseen päämääränsä. Jack Baueriin tulisesti ihastuneella kämppiksellänikin oli vaikeuksia katsoa ikävää muslimikuvausta. Luin IHT:sta, että 24:ää aletaan esittää Afganistanin televisiossa. Artikkelin mukaan afganistanilaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että suurin osa pahiksista on muslimeja, kunhan hahmot eivät ole afganistanilaisia.

Lostin kolmas kausi Nelosella torstaisin. Heroes alkaa MTV3:lla 17.10.
Toinen mielenkiintoinen Oka-haastattelu

EDIT: japanintaitoinen ystäväni huomautti että Yatta lausutaan ja kirjoitetaan kaksois-t:llä, joten korjasin sen tekstiin.


Toiminnot

Information

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




%d bloggers like this: